Tervetuloa Janne Kaisanlahden kotisivuille!
Olen Janne Kaisanlahti, lappilainen lakimies ja kirkolliskokousedustaja. Olen harrastanut yhteisiä asioita melko varhaisesta iästä lähtien. Perusarvoni ovat koti, uskonto ja isänmaa.
Puoluepoliittiselta kannaltani olen keskustalainen. Alkiolais-kekkoslainen aateperintö ja maaseutuhenkisen elämänmuodon puolustaminen ovat minulle tärkeitä asioita. Olen liittynyt Keskustan jäseneksi vuonna 2000 ja sen jälkeen hoitanut erilaisia luottamustehtäviä Keskusta-järjestöissä. Työskentelin eduskunnassa Eeva-Maria Maijalan eduskunta-avustajana vuosina 2011-19.
Pidän lakiasiaintoimistoa Lakipalvelu Janne Kaisanlahti. Hoidan perunkirjoituksia, perinnönjakoja, teen testamentteja, avioehtoja, valituksia ym. lakiasioita. Jos tarvitset palveluita, niin ota yhteyttä.
Keskustan Lapin piirikokous asetti minut ehdokkaaksi kevään 2023 eduskuntavaaleihin. Jos haluat olla mukana kampanjassa, niin ota yhteyttä! EHDOKASNUMERONI ON 78.
SEURAA TOIMINTAANI FACEBOOKISSA:
PERIAATTEITANI EDUSKUNTATYÖHÖN:
VAHVA ALUEPOLITIIKKA ON KOKO SUOMEN ETU
Suomi, suomalainen yhteiskunta ja suomalainen kulttuuri, muodostuvat omaleimaisista maakunnista. Niiden elinvoimaisena pitäminen on itseisarvo.
Keskusta erottuu muista puolueista nimenomaan vahvan aluepolitiikan painottamisen suhteen. Myös puolueen sisällä aluepolitiikan merkitystä on kirkastettava. Kyse ei ole siitä, että pk-seutu elättää pohjoista, kyse on oikeudenmukaisuudesta. Kun rakennetaan metroa tai oopperataloa Helsinkiin, niin sanotaan, että se on kansallinen hanke – mutta kun jotain olisi tulossa pohjoiseen, niin alkaa huuto ”siltarumpupolitiikasta”. Missä ovat ministeriöt ja muu keskushallinto, missä maksetaan eniten asumistukea? Ei suinkaan Lapissa, mutta sitäkin tehdään lappilaisten veronmaksajien rahoilla.
Ihmisen tarvitsevat palvelut ja infra on hoidettava kunnolla kaikkialla maassamme. Keskittämispolitiikka on jatkunut vuosikymmenestä toiseen, poliittista tahtoa sen muuttamiseksi tarvitaan enemmän. Asutuksen, palveluiden, työpaikkojen ja pääomien keskittämisestä on päästävä enemmän kohti hajautettua yhteiskuntaa. Syrjäseuduista puhumisen sijaan on rakennettava maakuntien, pienyhteisöjen, kylien Suomea. Sote-uudistus olkoon ensimmäinen askel aidon maakuntahallinnon kehittämiseksi – mutta ei niin, että kunnista viedään loppukin valta maakuntaan, vaan niin, että valtionhallinnosta hajautetaan valtaa alueille.
Oppi-isämme Santeri Alkion tunnettu sitaatti kuului: “Ihmisyys ja sen kehitystarve on pantava kaiken yhteiskunnallisen ja valtiollisen uudistamisen pohjaksi.” Alkion opin ytimessä on ihmisen hyvinvointi. Siinä missä holhoava sosialismi ja kylmä kapitalismi katsovat yhteiskunnan rakenteita ja omistussuhteita, me katsomme ihmistä. Ihmisen itseauttamiskykyä ja elinikäistä oppimista on tuettava. Kodit ovat maailman keskipiste ja perhe yhteiskunnan perusyksikkö. Alkiolaisessa yhteiskunnassa keskiössä ovat lähiyhteisöt, lähipalvelut ja lähidemokratia.
LAPPI ENSIN - LAPIN EDUSTAJAN OHJENUORA
Legendaarinen kansanedustaja Matti Oskari Lahtela Kemijärveltä huomautti kerran puheessaan: ”Haluaisin muistuttaa, että Oulujoen yläpuolella on kolmasosa Suomea.” Vanha säätyvaltiopäivien valtiopäivämies Iisakki Hoikka Rovaniemen Muurolasta puolestaan summasi yli sata vuotta sitten havaintojaan: ”Tämä Suomi on kuin lehmä. Te täällä etelässä sitä lypsätte ja me pohjoisessa saamme vain pitää sarvista kiinni.” – Olen kirjoittanut molempien mies elämäkerrat, ja pohtinut, onko mikään muuttunut?
Lappi on tottunut olemaan muun Suomen raaka-ainevarastona. Vanha Sompio ja monet muut Lapin alueet hukutettiin, jotta Etelä-Suomi saa tarvitsemaansa energiaa. Nytkin jos Suomessa tarvitaan lisää sähköä tai kaivetaan malmeja, niin Lapista niitä tullaan hakemaan, mutta jäävätkö meille hyödyt vai ainoastaan haitat? Meidän on vahvistettava mekanismeja, joilla Lappi saa sen, mikä sille kuuluu.
Erilaisten elinkeinojen on mahduttava Lappiin, maa-, metsä- ja porotalous, matkailu, teollisuus jne. Näiden yhteensovittaminen ei ole aina helppoa, mutta se on kuitenkin välttämätöntä, jotta Lappi voi kehittyä elinvoimaisena – ja pysyä silti Lappina.
Suomi on tienristeyksessä, on eletty yli varojen, nyt tarvitaan Suomeen uusi kehittyvien maakuntien kasvuohjelma. Suomen menestys perustuu maakuntiin! Pohjoinen ja Lappi on aivan kaiken keskiössä tässä. Pohjoiskalotin mahdollisuudet heijastuvat Suomeen. Esimerkiksi Norrbottenin lääni Pohjois-Ruotsissa on noussut heikoimpien pärjäävien alueiden joukosta koko maan kasvun veturiksi. Suomessa on syytä pohtia miten suomalaiset yritykset voivat päästä mukaan esim. Pohjois-Ruotsin hankkeisiin ja miten houkuttelisimme yhdessä pohjoisille alueillemme osaavaa työvoimaa. Miten saamme pidettyä Lapin vetovoimaisena ja houkuttelevana?
Tavoitteemme tulee olla Lappi, jossa on hyvä asua ja elää, perustaa perheitä ja saada lapsia, tehdä työtä, aloittaa ja kehittää yrityksiä. Tarvitsemme myös uusia lappilaisia, väestökato on välttämätöntä pysäyttää. Tämä edellyttää sitä, että palvelut neuvoloista ja päiväkodeista vanhusten palvelutaloihin saakka toimivat Lapissa ja saavat riittävät toimintaresurssit. Tieverkko pitkien välimatkojen maakunnassa on monin paikoin pahasti rapautunut, joten sitä on parannettava. Lapin kansainvälistä brändiä on vahvistettava sen omista vahvuuksista käsin. Lappia sijaitsee kolmen valtakunnan ympäröimänä ja Lappi on parhaiten tunnettu maakuntamme maailmalla.
Kansanedustajat edustavat eduskunnassa ennen kaikkea omaa vaalipiiriään. Tätä ei sovi unohtaa Helsingin pitopöytienkään ääressä. Aikanaan kirkon puolella seurakuntien pakkoyhtymämallia tehtäessä minua painostettiin vaihtamaan kantaani. Vastasin, että minä edustan täällä lappilaisia äänestäjiäni ja toimin heiltä saamallani valtakirjalla. Ja saimme Lapin seurakunnille hyvin ongelmaisen pakkoyhtymämallin lopulta nurin.
PERINTEISTEN SUOMALAISTEN ARVOJEN PUOLESTA
Perusarvoni ovat koti, kristillinen uskonto ja isänmaa. Ne ovat kivijalka, joita kunnioittaen Suomen kansa on vuosisatojen ajan kestänyt ja kestänyt sodat, vainot ja katovuodet. Myös nykyisenä aikana perinteisiä arvojamme on voitava pitää esillä. Ne ovat myös osa suomalaista kulttuuria
Yksi sotaveteraaniemme henkisesti perinnöstä on lause: ”Kaveria ei jätetä!” Vaikka ihmisellä on ensi sijassa aina itsellä vastuu itsestään ja läheisistään, niin yhteiskunnan on taattava riittävä turvaverkko niille, jotka apua tarvitsevat. Olen itse joutunut joskus tekemään kovasti työtä, että iäkkäät omaiseni saavat tarvitsemaansa hoitoa. Kaikilla ei valitettavasti ole omaisia, jotka jaksavat taistella.
Korona ja Ukrainan sota opettivat meille, että elämä ei länsimaissakaan ole vain jatkuvaa talouskasvua ja aineellisen hyvinvoinnin nousua. Ehkäpä moni meistä muisti taas, mikä elämässä todella on tärkeää. Myös alkiolainen ajattelu perustuu siihen, että onnellisuus löytyy ennen kaikkea yhteistoiminnasta toisten ihmisten kanssa – henkisistä, hengellisistä ja yhteisöllisistä arvoista, ei materialismista ja kuluttamisesta.
Vaikka olemme mukana EU:ssa ja menossa Natoon, niin meidän on muistettava, että viime kädessä me itse vastaamme kansallisista elinkysymyksistämme. Olipa kyse neuvotteluista metsätaloudesta ja ennallistamisasetuksesta tai maanpuolustuksemme perustasta. Suomenlinnan Kuninkaanporttiin kirjoitetun Ehrensvärdin sanoin: ”Jälkimaailma – seiso tässä omalla pohjallasi äläkä luota vieraan apuun.”
Keskustan Lapin piirin piirikokouksessa hyvien ystävieni Katrin ja Susannan seurassa.
Aloitimme poliittisen toimintamme aikanaan Lapin Keskustanuorissa, nyt olemme yhdessä myös ehdokkaana eduskuntavaaleissa!
Perustelin ehdokkuuttani 18.8.2023 kirjoittamassani blogikirjoituksessa, jossa annoin suostumuksen olla käytettävissä ehdokkaaksi:
Eduskuntavaalit lähestyvät ja ehdokaslistoja kootaan. Esityksiä ehdokkaista on pyydetty tekemään huomiseen mennessä. Asiaa pitkään ja vakavasti harkittuani olen antanut suostumuksen olla käytettävissä Keskustan ehdokaslistalla Lapin vaalipiirissä, mikäli Keskustan Lapin piiri haluaa asettaa minut ehdokkaaksi. Päätös on keskustalaisen järjestöväen käsissä. Luotan, että he tuntevat minun arvomaailmani ja toimintatapani, heikkouteni ja vahvuuteni ihmisenä, ja tekevät päätöksen niin kuin hyväksi näkevät.
Omalta kohdaltani ratkaisun tekeminen oli paljon vaikeampi ja henkisesti raskaampi kuin olisin osannut kuvitella. Itse asiassa olin jo kirjoittanut valmiiksi tekstin, jolla kieltäydyn ehdokkuudesta. Alkion aate ja Kekkosen linja, ihmisyyttä ja ihmisen kehitystarpeita korostava poliittinen ideologia on tietysti ollut minulle oikea valinta. Lapissa on sanonta, että ilman Keskustapuoluetta ja Golf-virtaa täällä olisi todella kylmä. Olen toiminut puolueessa yli 21 vuotta enkä ole koskaan kuulunut mihinkään muuhun puolueeseen. En minä tästä enää mihinkään lähde.
Samalla on todettava, että kaikkeen viime vuosien kehitykseen en ole ollut tyytyväinen. Olen koettanut vastustaa monia puolueen luottamusta heikentäneitä ratkaisuja, kuten aikanaan jätevesiasetuksen ongelmia, taksilakia tai keskittämispolitiikan myötäilyä. EU-politiikassa kriittinen ääni on Keskustan sisällä jo lähes kokonaan sammunut, mikä näkyy myös gallupluvuissamme. Lappilaisen sanonnan mukaan on täytynyt todeta – ”sääsken ääni ei taivaaseen kuulu”. Tunnen myös realiteetit sen edessä, kuinka paljon yksi ihminen voi asioita maailmassa muuttaa.
Samoin on sanottava, että kaikki sellainen hohto ja glamouri, mitä ehdokkuutta pohtivalla, politiikan ulkopuolelta tulleella ihmisillä voi mielessään olla kansanedustajuuden suhteen, on minun silmissäni rapissut jo kauan sitten. Sain työskennellä lähes kahdeksan vuotta eduskunnassa kansanedustajan avustajana ja nelisen kuukautta myös valtiovarainministerin avustajana. Olen nähnyt, miten kovaa työtä se on, jos haluaa jotakinkaan aikaan saada. Eikä politiikka muutenkaan erityisen kiva toimintakenttä ole. Minulla on toki jo osin syntymälahjana tullut ja osin monien elämänkokemusten myötä entisestään kovettunut paksu nahka. Mutta silti tulevat mieleen Johannes Virolaisen äidin sanat: ”Etkö sie helpommallakin pääsisi tässä elämässä?”
Olen ollut mukana politiikassa yli 20 vuotta. En ole koskaan aiemmin ollut ehdokkaana eduskuntavaaleissa enkä edes pyrkinyt kansanedustajaehdokkaaksi. En kiellä, etteikö minua haluta vaikuttaa isänmaani ja kotmaakuntani kohtaloihin edes hitusen verran. Olen kuitenkin usein todennut, että ei poliittisessa toiminnassa eduskunta ole ainoa mahdollinen paikka vaikuttaa yhteisiin asioihin. Taustaltakin voi vaikuttaa, joskus jopa tehokkaammin. Saamani yhteydenotot – varsinkin kun ne ovat tulleet arvostamiltani, vahvasti aatteellisilta tosikeskustalaisilta – ovat kuitenkin velvoittaneet minua pohtimaan nyt ehdokkuutta aiempaa vakavammin.
Olen harkinnut asiaa myös ehdokasasettelun kokonaisuuden kannalta. Olen tehnyt 13 vuoden ajan tiivistä yhteistyötä Katri Kulmunin kanssa ja tukenut häntä monissa vaaleissa. Jos minulla olisi pieninkään epäilys, että ehdokkuuteni voisi hajottaa Katrin ääniä heikentäen hänen mahdollisuuttaan tulla uudelleen valituksi, niin en olisi käytettävissä ehdokkaaksi. Uskon kuitenkin vakaasti, että kahdesti Lapin ääniharavana ollut Katri saa nytkin lappilaisilta vahvan luottamuksen. Katrin poliittisen uran parhaimmat hetket ovat vielä edessäpäin.
En tiedä, mitä entinen esimieheni Eeva-Maria Maijala tekee vaalien suhteen, mutta jos hän lähtee vaaleihin, niin toivon vilpittömästi hänelle menestystä. Eeva-Maria teki todella itseään säästämättä paljon työtä Lapin hyväksi kahdeksan eduskuntavuotensa aikana. Samoin olen aiemmin jo kirjoittanut julkisesti toivovani hyvän ystäväni ja vankkumattoman aatetoverin, Rovaniemen kaupunginhallituksen puheenjohtaja Susanna Junttilan lähtevän ehdokkaaksi. Aika näyttää, miten ehdokaslistan kokonaisuus rakentuu.
Omassa pohdinnassani olen tiedostanut myös sen, että ehdokaslistamme pitää olla mahdollisimman kattava. Kaikki äänet tulevat yhteiseen pottiin. Jos rakennamme mahdollisimman laajasti ääniä ympäri Lappia ja jopa yli puoluerajojen keräävän listan, niin pidämme kyllä kolme kansanedustajaa – parhaassa tapauksessa saamme sen neljännenkin paikan takaisin.
Näissä vaaleissa, kuten yleenskin politiikassa, ensisijaisena tavoitteenani olisi vahvan ja oikeudenmukaisen aluepolitiikan palauttaminen ja vahvistaminen. Arvomaailmani perustuu perinteiseen maalaisliittolaiseen yhteiskunnalliseen ajatteluun ja Suomen kansan murtumattomiin perusarvoihin – koti, uskonto ja isänmaa. Lappilaisten asioiden ajajana esikuvani on entinen kansanedustaja Matti Oskari Lahtela, jonka suuriin saappaisiin en toki haaveilekaan astuvani, mutta jonka elämäntyöstä me kaikki lappilaiset politiikan maailmassa räpiköivät voimme ottaa oppia.
Haluan joka tapauksessa kiittää kaikkia teitä, jotka olette kannustaneet minua tässä asiassa. Olen toiminut yhteisten asioiden parissa Lapissa yli 20 vuotta. En ole tullut Keskustan telttoja pystyttämään vain silloin, kun olen ollut itse ehdokkaana. En kauppaa itseäni ehdokkaaksi. Keskustan lappilainen järjestöväki tuntee minut kaikkine puolineni. Jos minut halutaan ja asetetaan ehdokkaaksi, niin teen parhaani ja Thatcherin sanoin – ”I’ll I shall fight on, I shall fight to win! – mutta jos lista rakentuisi siten, etten ole siinä mukana, niin henkilökohtaisesti voin olla silloin tyytyväinen, helpommallahan silloin itse pääsen.
Jätän asian siis Keskustan Lapin piirin piirihallituksen ja piirikokousväen ratkaistavaksi. Olen käytettävissä eduskuntavaaliehdokkaaksi, jos keskustalainen kenttäväki niin tahtoo.